tiistai 7. toukokuuta 2013

Miten kaikki alkoi... how it all began?



Yks tärkeimmistä lahjoista mitä oon saanu on mun kamera. Se tulikin juuri oikeaan saumaan, meillä oli pari erittäin valokuvauksellista lomareissua tulossa. Mutta ehkä tärkeämpi juttu oli se, että valokuvaamisesta kunnon kameran kanssa tuli mulle syksyn, talven ja nyt kevään aikana tapa nähdä kaunista, mahdollisuus keskittyä etsimään kauniita asioita ja asioita joista olen kiitollinen, mutta joita ei välttämättä osaa ajatella ellei niitä erityisesti ala etsimään linssin läpi.

 Mun fyysinen kunto ei ole ollu kovin kehuttava viimeisten kolmen vuoden aikana. Koen jotain samaa kun mun lapsuudenystävä, joka kuvaili oloaan sanoilla "märkä pahvi". Kun on väsynyt, kipeä ja taas väsynyt en oikein ole pystynyt olla aina kovinkaan aurinkoisella tuulella. Silloin joko aiemmin otettujen kuvien selaaminen -tai mikä vielä parempaa- uudelle kuvausretkelle itsensä pakottaminen tekee tosi hyvää. Saan ihan kauheasti iloa valokuvaamisesta!

Tässä jokunen ensimmäisistä kuvista jotka tallentui mun kameralle viime elokuussa. Tervetuloa Napoliin ja Caprille.


***

One of the best gifts I have ever got is my camera. I got it at the best possible time; we were just leaving on holiday. Even more important of the timing was that during last autumn, winter and this spring, photographing has been my way to see beutiful, it's been a chance for me to concentrate looking for beutiful things, and things that I'm thankful of. For me, camera has been my eyes to actually recognize the beautiful things. Many of you know that my physical condition has not been very great for the past, maybe three years. But especially during last year I've been tired-aching-and again tired. When I have felt physically sorrow (after it easily also mentally), it's been good for me to look earlier photos, get excited of those, live the moments again. Or just to force myself to go out with my camera, start to think creatively and thankfully. I get so much joy of photographing!

Here's few of the first shoots I took with my new camera last August. Welcome to Naples and Island of Capri.



Napoli, meri ja Vesuvius






enemmän kuin 1000 tarinaa













Seuraavat Caprilta. Suosittelen!!!!!
***
These one from Capri, a must-see place!








Huippaako? Sinne lähdettiin tallustaan ja tässä on tallustanut jo Keisari Augustus aikanaan


... no words, just missing this place...







Kiitos <3




5 kommenttia:

  1. Voi Jenni, mä niin tunnistan itessäni ton märkä pahvi-olotilan, aina ei vaan jaksa enää näyttää ulospäin iloista kun on niin vaikee ja paha olla. Onneks kuitenki hetkittäin saa olla paremmassakin kunnossa, ja kuitenkin aina kiitollinen ja jossain sisällä itsessään myöskin onnellinen. Tää valokuvaus on kyllä jotai niin hienoa ja tärkeetä. Ja se tunne kun räpsii jotakin kuvia, ja myöhemmin katsoo niitä koneella, ja hymy nousee huulille kun voi tyytyväisenä todeta että näistähän tuliki ihan hienoja. Oon monelta kaverilta ja tutulta saanu kehuja kuvistani, mutta ei sitä oikeen osaa näillä taidoilla itseään kovin hyvänä kuvaajana pitää. Kuitenki joskus jotkut otokset onnistuu, ja niitä kun katsoo vielä myöhemminkin, niin se sama ilon ja onnen tunne hulmahtaa taas jossain sisällä. Toivon sulle pelkkää hyvää, voimia jaksaa ja rohkeutta luottaa, joskus vielä kaikki on paremmin. Ja hei, IHANIA KUVIA!!! Noi ruuhkaisat kadut ja värikkäät talot, aaawwww. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jeepu! Kauniit asiat, onnistuminen ja niiden muistelu on tosi terapeuttista =) kuten on myös se, että tunnistamme aina vaan toisissamme yhtäläisyyksiä =) Musta sä olet hyvä kuvaaja, tykkään siitä että kuvasta näkee jonkun tarinan tai että siinä on joku ajatus takana. Tekniikka tulee vasta sitten perässä =)

      Poista
    2. Tosiaan, hienoo ku meistä nimen lisäks löytyy paljo muutaki samaa! :D
      Ja kiitos kauniista sanoista. Tekniikkaa harjotellaa ku keretää, siihe saakka räpsitää. :D

      Poista
  2. Tämä on tää anonyymi II, ku ei osaa laittaa muutakaan nimimerkkiä. Onpa tosi kiva kuulla ja nähdä ett sul on ollut iloa kamerasta. Se oli meidän ajatuksemmekin kun olemme jotenkin yrittäneet aistia sun vointia ja tunnelmia. Ihanaa tässä on ollut se, että olet tällä tavalla jakanut myös meille elämyksiä ja tunnelmia yhteisiltä matkoilta. Monet kuvasi Luojan luomakunnasta ovat todella "pysähdyttäviä"-kiitos niistä!(tosi tarpeen täs kaiken sähellyksen keskellä!) Iskä kattelee sun kuvia päivittäin ja "siunailee" miten lahjakas sä oooot ja koko ajan viel kehityt!!!!!!!!!!!!
    Jatka- jos vaan jaksat "tähän samaan totunnaiseen tapaan"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anonyymi II <3 on se hyvä että iloakin voi jakaa ja niitä iloisia hetkiä kannattaa muistella sähellyksen keskellä. Ulkona tulppaanin nuput huutaa, niitä pitäis mennä kuvaan heti kun paljastavat vähän väriä. Semmosta se =)

      Poista